Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Riika: Tietoa Latviasta: Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Riika

Kalpaka bulvaris 1
LV-1605 Riga, Latvia
Puh. +371-6707 8800
S-posti sanomat.rii@formin.fi
English | Latviski | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Latvia

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Latvian kahdenväliset suhteet ovat läheiset ja ongelmattomat. Latvian EU-jäsenyys ja maantieteellinen läheisyys ovat lisänneet maiden välistä kanssakäymistä kaikilla tasoilla ja elämän osa-alueilla. Latvia mieltää Suomen monessa suhteessa referenssimaaksi. Suomen saavutuksia niin politiikassa, taloudessa ja teknologiassakin arvostetaan Latviassa korkealle.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Latvian välinen kauppavaihto oli vilkasta ennen finanssikriisiä. Kauppavaihto vuonna 2008 oli noin 632 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2009 aikana talouskriisi leikkasi voimakkaasti maiden välistä kauppavaihtoa, joka supistui noin 47 prosenttia. Kauppasuhde alkoi kuitenkin toipua talouskriisistä jo vuoden 2009 jälkeen, ja kriisiä edeltänyt kaupan aste saavutettiin vuonna 2011. Kokoluokaltaan Suomen kauppa Latvian kanssa on perinteisesti ollut huomattavasti pienempää kuin Viron kanssa, mutta jonkin verran suurempaa kuin Liettuan kanssa. Vuonna 2012 Suomen ja Latvian kauppavaihto oli noin 750 miljoonaa euroa.

 

Kauppa on ollut jatkuvasti Suomelle merkittävästi ylijäämäistä. Talouskriisi leikkasi enemmän Suomen vientiä Latviaan ja kauppatase tasapainottui tätä kautta, mutta vain väliaikaisesti. Vuonna 2011 Latvian osuus Suomen tuonnista oli alle puoli prosenttia Suomen osuuden Latvian tuonnista ollessa samaan aikaan 4,1 prosenttia. Suomen vientiä hallitsevat erilaiset koneet ja laitteet (erityisesti moottoriajoneuvot sekä puhelin-, radio-, tv- ja vastaavat laitteet), kemianteollisuuden tuotteet sekä paperi, pahvi ja niistä valmistettavat tuotteet. Latviasta tuodaan Suomeen ennen kaikkea puuta ja puujalosteita, sekä metallialan tuotteita.

 

Finpron mukaan Latviaan on rekisteröity noin 350 suomalaisyritystä, joista suuri osa on asettautunut ensin Viroon ja siirtynyt sittemmin sieltä Latviaan ja edelleen Liettuaan. Suomalaisten yritysten määrä ei enää viime aikoina ole kasvanut merkittävästi. Toisaalta suomalaisyritykset eivät ole siirtäneet toimintojaan pois Latviasta kriisin takia.

 

Latvian keskuspankin mukaan Suomesta Latviaan tehtyjen suorien investointien määrä vuoden 2013 lopussa oli noin 380 miljoonaa euroa. Suomi on ulkomaisten sijoittajien keskuudessa yhdeksännellä sijalla.

 

Mittavia investointeja ovat tehneet muun muassa:

 

  • Neste Oil (Neste-huoltamoketju)
  • Fortum (kunnalliset energialaitokset)
  • Konekesko
  • Stockmann
  • StoraEnso (pakkaukset)
  • Nordea Bank Finland
  • Fazer Bakeries
  • Vaasan & Vaasan-leipomot
  • S-ryhmä.
  • YIT

Kulttuurisuhteet

Maidemme maantieteellisestä läheisyydestä ja historiallisista yhteyksistä johtuen Suomen ja Latvian väliset kulttuurisuhteet ovat tiiviit. Yhdistäviä tekijöitä on kulttuurin saralla useita:

Historiallisesti merkittävän kulttuurisiteen muodostavat liiviläiset, jotka ovat läntisin itämerensuomalainen kansa. Viime vuosisadan alkupuolella liiviläisiä oli vielä parituhatta, nykyään liivinkieltä äidinkielenään puhuu enää vain muutama. Liiviläisten liitossa on noin 360 jäsentä, jotka ovat kansallisuudeltaan liiviläisiä, latvialaisia ja venäläisiä. Liiviläisten liiton ohella toimii Liiviläisten kulttuurikeskus ja Liiviläisten säätiö. Joka vuosi, elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, liiviläiset kokoontuvat viettämään kesäjuhlaansa Latvian länsirannikolle, Mazirbeen. Tapahtuma houkuttelee paikalle runsaasti myös suomalaisia liiviläisen sukukansan ystäviä.

Toinen merkittävä yhdistävä tekijä ovat jääkärit. Suomalaisia vapaaehtoisia, joista oli muodostettu Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona N:o 27, koulutettiin Saksan itärintamalla nykyisen Latvian alueella vuosina 1916–1918. Elokuun lopusta 1916 saman vuoden joulukuulle suomalaiset jääkärit olivat rintamavastuussa Riianlahteen ulottuvalla itärintaman pohjoisimmalla lohkolla. Latvian uudelleenitsenäistymisen jälkeen on ollut mahdollista elvyttää jääkärihistoriikin Latviaa koskeva osuus. Jääkärien Perinneyhdistyksen edustajat ovat etsineet haudat, muistomerkit, taistelupaikat ja muut jääkärikohteet ja kunnostaneet niitä. Vuonna 1997 Liepajan (Libaun) Pyhän kolminaisuuden kirkkoon sijoitettiin siellä 13. joulukuuta 1918 vannotusta jääkärivalasta kertova muistotaulu.

Monet latvialaiset yhdistävät Janis Rozentālsin (1866–1916), yhden Latvian merkittävimmistä taidemaalareista, läheisesti Suomeen. Rozentāls vietti runsaasti aikaa Suomessa, olihan hänen vaimonsa kuuluisa suomalainen laulajatar Elli Forssell. Rozentāls-Forssell-perheen koti Riiassa toimi aikanaan eräänlaisena suomalaisen kulttuurin tukikohtana. Nykyisin koti on muutettu Janis Rozentālsin ja kirjailija Rudolfs Blaumanisin museoksi (Alberta- ja Strēlnieku- katujen kulmassa). Vuonna 1990 Suomessa perustettu Latvian ystävyysseura on nimetty Janis Rozentālsin mukaan Rozentāls-seuraksi (www.rozentals-seura.fi). Lisätietoa seurasta ja Latviasta löytyy interaktiivisesta Latvia-portaalista www.suolat.fi.

Suomea ja Latviaa yhdistää myös suomalaisen elokuvan melodraaman mestari Teuvo Tulio (synt. Theodor Antonius Tugai 1912–2000), jonka sukujuuret johtavat Latviaan. Tulion äiti oli kotoisin pienestä Skerpeniekin kylästä läheltä itä-latvialaista Rezeknen kaupunkia, missä myös Tugai asui 10-vuotiaaksi asti. Äidin avioiduttua suomalaisen miehen kanssa myös Tugai muutti Suomeen ja loi myöhemmin merkittävän uran suomalaisena elokuvaohjaajana.

Kulttuurivaihto Suomen ja Latvian välillä on nykyään tiivistä. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen kulttuuriviennistä kohdistuu pääkaupunkiin Riikaan. Suomesta Latviaan suuntautuu runsaasti eri taidealojen edustajien vierailuja: Riikaan tuodaankuoro-, teatteri- sekä klassisen musiikin edustajia  ja yhä enemmän  myös kaupallista nuorisokulttuuria. Suurlähetystö pyrkii tukemaan ja täydentämään Latvian suomalaista kulttuuritarjontaa omalla kulttuuri- ja tiedotustoiminnallaan. Kysyntä on suurta erityisesti musiikin, teatterin, elokuvan ja kuvataiteen sekä erityisesti nykytaiteen ja nuorisokulttuurin aloilla.

Suomalaista kirjallisuutta käännetään latviaksi ilahduttavan runsaasti.  Ongelmana Latviassa on luonnollisesti kirjojen suhteellisen pieni kysyntä. Viimeisimmät käännökset ovat mm. Väinö Linnan Tuntemattoman Sotilaan uusi käännös, Mauri Kunnaksen Viikingit tulevat!, Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kaksi suosittua Tatu ja Patu -lastenkirjaa, sekä Sofi Oksasen Puhdistus, Heli Laaksosen runoteos Ko lehm kikatta ja Pentti Saarikosken Tiarnia-sarja.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen kieli ja kulttuuri herättävät kiinnostusta Latviassa, mistä esimerkkinä on suomen kielen opetus Riian pohjoismaisessa lukiossa sekä Latvian yliopistossa. Latvian yliopistossa suomea opettaa suomalainen lehtori. Noin 70 lukiolaista opiskelee vuosittain suomea vieraana kielenä ja noin 10-15 opiskelijaa valmistuu vuosittain yliopiston 4-vuotisesta suomalais-ugrilaisesta ohjelmasta.

 

Latviassa asui Latvian tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 heinäkuussa 302 suomalaista.

 

Riian ystävyyskaupunki suomessa on Pori. Lisäksi monilla muilla latvialaisilla ja suomalaisilla kaupungeilla on ollut yhteistyötä keskenään.

Sopimukset

Voimassa olevat sopimukset

TehtySopimusSopS
05.03.1992Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta4-5/1993
26.11.1992Kansainvälistä tieliikennettä koskeva sopimus32/1994
23.03.1993Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi
03.07.2003 Keskinäiset sopimukset tietojenvaihtoa koskevan
26 artiklan soveltamisesta tietojenvaihdon kehittämisestä ja samanaikaisesti suoritettavista verotarkastuksista
91-92/1993

56/2003
29.11.1993Lentoliikennesopimus97/1994
14.04.1994Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa61-62/1995
06.06.1994Kalastussopimus62/1994
27.06.1996Sopimus yhteistyöstä rikosten torjunnassa8/1997
10.09.1996Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla83/1996
02.12.1996Sopimus laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta ja siihen liittyvä pöytäkirja16/1997
28.07.1997Sopimus viisumivapaudesta
29.04.2002 Muutossopimus
77/1997
81/2002
11.05.1999Sopimus sosiaaliturvasta34-35/2000

17.08.2007  Sopimus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta        33-34/

                                                                                                                                              2008

Vierailut

Kahdenvälinen vierailuvaihto on tiivistä. Presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Latviaan kesällä 2010. Presidentti Berzins teki bilateraalin vierailun Suomeen 23. heinäkuuta 2012. Presidentti Sauli Niinistö vieraili Riiassa syyskuussa 2013.

 

Vuonna 2011 Riiassa vierailivat pääministeri Jyrki Katainen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja. Suomessa puolestaan vierailivat samana vuonna Latvian ulkoministeri Valdis Kristovskis ja liikenneministeri Uldis Augulis. Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics vieraili Helsingissä tammikuussa 2012. Pääministeri Valdis Dombrovskis osallistui 23.–25. maaliskuuta Saariselällä järjestettyyn talousasioiden aivoriiheen.  Dombrovskis vieraili Helsingissä myös virkaatekevänä pääministerinä tammikuussa 2014.

Historia

Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta 1918. Suomi tunnusti Latvian 23. syyskuuta 1919, mutta muiden länsivaltojen tapaan vain de facto -muodossa. Vuonna 1921 tilanne Neuvosto-Venäjällä kuitenkin vakiintui siihen pisteeseen, että Suomi saattoi tunnustaa Latvian myös de jure.

 

Latvian väliaikaisesta edustuksesta Suomessa päätettiin vuoden 1919 alkupuolella, ja vielä saman vuoden aikana se muutettiin täysivaltaiseksi lähetystöksi.  Vuonna 1920 Suomen edustajaksi Riikaan lähetettiin valtuutettu Reino Sylvander (myöhemmin Silvanto). Vuodesta 1921 lähtien Tallinnan suurlähettiläs oli sivuakkreditoitu Latviaan aina vuoteen 1926 asti, jolloin Riikaan perustettiin täysivaltainen lähetystö. Käytännössä Sylvander oli toiminut koko ajan Riiassa ja hänet myös nimitettiin ensimmäiseksi lähettilääksi. Sylvander jätti valtuuskirjeensä presidentti Čakstelle 4. helmikuuta 1926. Vuonna 1926 maiden presidentit tekivät vastavuoroiset valtiovierailut, jotka otettiin vastaan hyvässä hengessä molemmin puolin. Tähän mennessä Suomen ja Baltian maiden kesken 1920-luvun alussa viritelty reunavaltiopolitiikka oli tullut tiensä päähän.

 

Vuoteen 1934 mennessä kaikki Baltian maat olivat luisuneet diktatuureiksi, Latvia Karlis Ulmaniksen johdolla. Nämä diktatuurit edustivat sentimentaalista ja idealistista talonpoikaispatriotismia, jolloin muutokset ulkopolitiikkaan olivat vähäisiä.

 

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen (23. elokuuta1939) salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Suomi, Viro, Latvia ja Liettua kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin. Kun Suomi ei Baltian maista poiketen taipunut Neuvostoliiton vaatimuksiin vuonna 1939, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisodan sytyttyä löytyi Latviasta usein sympatiaa Suomea kohtaan. Suurlähettiläs Palin kuvaa tätä raportissaan seuraavasti:

 

"Tahdon heti ja nimenomaan korostaa, että viimeisten, Suomelle niin vaikeiden viikkojen aikana osalleni on tullut lukemattomia osoituksia siitä myötätunnosta, kunnioituksesta ja ihailusta, jota Suomea ja sen asennoitumista kohtaan täällä laajoissa piireissä on tunnettu ja tunnetaan... Samalla on minun kuitenkin todettava, että nämä Suomelle myötämieliset mielenosoitukset ovat tapahtuneet alleviivatusti 'yksityisesti'. Asianomaiset ovat kauttaaltaan tuntuneet olevan pelossa, että venäläiset saisivat vihjausta niistä."

 

Neuvostoliitto miehitti Latvian kesällä 1940. Latvian sosialistinen neuvostotasavalta katkaisi myöhemmin samana vuonna diplomaattisuhteet muiden muassa Suomeen ja ilmoitti, että ja maassa toimivien suurlähetystöjen oli lopetettava toimintansa. Elokuun 22. päivänä vuonna 1940 Suomen edustautuminen Latviassa lakkasi yli 50 vuodeksi. Jälkikäteen moni latvialainen on todennut talvisodan todennäköisesti viivästyttäneen Baltian maiden ensimmäistä neuvostomiehitystä noin vuodella.

 

1980-luvun lopulla Baltian tasavalloissa syntyi kansojen itsemääräämisoikeutta ja Baltian maiden itsenäisyyttä ajavia kansanrintamaliikkeitä. Neuvostoliiton hajoaminen alkoi 1980-luvun loppua kohden näyttää yhä todennäköisemmältä. Baltian maat antoivat omat suvereenisuusjulistuksensa, joilla vaadittiin korkeimman vallan siirtämistä Moskovasta tasavaltoihin. Latvian korkein neuvosto hyväksyi julistuksen 4. toukokuuta 1990 ja Neuvostoliiton epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa Latvia julistautui itsenäiseksi 21. elokuuta 1991. Venäjän federaatio tunnusti Latvian itsenäisyyden muutamaa päivää myöhemmin, ja useat maat solmivat tämän jälkeen uudelleen diplomaattisuhteensa Latvian kanssa. Suomessa keskustelu Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksestä oli ollut varovaisen harkitsevaa, mutta kun Neuvostoliiton hajoaminen näytti vääjäämättömältä, Suomi ryhtyi toimiin suhteiden palauttamiseksi Baltian maiden kanssa.

Kun Suomi ei ollut koskaan juridisesti tunnustanut Baltian maiden liittämistä Neuvostoliittoon, maiden itsenäisyyttä ei tarvinnut tunnustaa uudelleen, vaan maiden välille voitiin palauttaa neuvostomiehityksen katkaisemat diplomaattisuhteet. 

 

Päätös diplomaattisuhteiden palauttamisesta astui voimaan 29. elokuuta 1991. Suomen suurlähetystö aloitti virallisesti toimintansa väliaikaisissa tiloissa Riian vanhassa kaupungissa lokakuun alussa 1991. Vuoden 1996 marraskuussa muutettiin Suomen lähetystön ennen toista maailmansotaa osittain vuokraamiin, mutta nyt peruskorjattuihin omiin tiloihin osoitteeseen Kalpaka bulvaris 1.

 

Uudelleenitsenäistymisen jälkeen Suomella on Latviassa kuudes suurlähettiläs. Suomen ja Latvian suhteet ovat lämpimät ja tiiviit. Suomi on pyrkinyt tukemaan Latviaa sen pyrkimyksissä integroitua yhä tiiviimmin länsimaisiin yhteiskunta-, talous-, ja turvallisuusrakenteisiin. Huomiota on kiinnitetty myös niin yritysmaailman kuin kansalaisyhteiskunnankin kontaktipinnan laajentamiseen ja yhteistyösuhteiden vahvistamiseen.

Suomen suurlähettiläät Latviassa

  • Reino Sylvander va.valtuutettu (1920-21)
  • Erkki Reijonen lähettiläs (1922-23 (Tallinna)
  • Rudolf Holsti lähettiläs (1923-26) (Tallinna)
  • Reino Sylvander lähettiläs (1926-27)
  • Karl Gustav Idman lähettiläs (1927-28)
  • Paavo Hynninen lähettiläs (1928-33)
  • Edward Palin lähettiläs (1933-40)
  • Antti Lassila suurlähettiläs (1991-1995)
  • Hannu Hämäläinen suurlähettiläs (1995-2000)
  • Kirsti Eskelinen suurlähettiläs (2000-2004)
  • Pekka Wuoristo suurlähettiläs (2004-2008)
  • Maria Serenius suurlähettiläs (2008-2012)
  • Pirkko Hämäläinen suurlähettiläs (2012-2014)
  • Olli Kantanen suurlähettiläs (2014-)

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Riika

Päivitetty 2.10.2014

© Suomen suurlähetystö, Riika | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot