Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Riika: Tietoa Latviasta: Hyvä tietää

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Riika

Kalpaka bulvaris 1
LV-1605 Riga, Latvia
Puh. +371-6707 8800
S-posti sanomat.rii@formin.fi
English | Latviski | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Latvia

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Latvia sijaitsee Koillis-Euroopassa Itämeren rannalla. Pohjoisessa se rajoittuu Viroon, etelässä Liettuaan, idässä Venäjään sekä kaakossa Valko-Venäjään. Rannikkolinjaa on 531 kilometriä. Viron vastainen raja on pituudeltaan 267 kilometriä, Liettuan 453 kilometriä, Venäjän 217 kilometriä ja Valko-Venäjän 141 kilometriä.

Asuminen, asunnot

Riiassa on tarjolla kiitettävästi vuokra-asuntoja. Hinnat olivat korkeimmillaan Helsingin tasoa, mutta tulivat vuoden 2008 talouskriisin myötä reilusti alas. Maan toivuttua talouskriisistä asuntojen hinnat ovat jälleen kääntyneet nousuun, mutta ovat edelleen Suomen hintatasoon verrattuna  kohtuulliset. Asuntoja välittävät sekä yksityiset henkilöt että välitysfirmat. Välityspalkkiot vaihtelevat firmojen välillä.

 

Vuokrahintaan lisätään yleensä "utilities"-maksu, johon kuuluu muun muassa sähkö, vesi ja lämmitys. Kalustettuja asuntoja on tarjolla, muuta varustelutaso vaihtelee.

Autot

Latvian autokanta on samankaltainen kuin Suomessa. Riiassa näkyy tosin Suomea enemmän loistoautoja. Erityisesti Riiasta löytyy useita eri automerkkejä myyviä liikkeitä. Myös käytettyjen autojen kauppa on vilkasta. Sekä merkkihuoltamoita että muita huoltamoita löytyy. Varaosia on hyvin saatavilla.

 

Koska autovarkaudet ovat tavallisia, auton vakuuttamiseen on syytä kiinnittää huomiota ja autot olisi hyvä varustaa ajonestolaitteella, hälyttimellä ja rattilukolla. Auto on syytä pysäköidä vartioidulle pysäköintipaikalle. Arvotavaroita, passeja, luottokortteja ja rekisteriotetta ei tule jättää autoon – eikä muutakaan kiinnostavaa näkyvälle paikalle.

 

01.07.2014 alkaen yli 3 500 kg painavien rekkojen tulee maksaa EUROVIGNETTES tietulli Latvian pääteillä. EUROVIGNETTES:in voi ostaa lukuisilta huoltoasemilta mukaan lukien Lukoil, Statoil ja Virsi-A.

Edustustot

Riiassa on 36 suurlähetystöä ja 22 kunniakonsulin virastoa. Lisäksi Daugavpilsissa ja Liepajassa on Venäjän konsulaatit. Lisäksi Daugavapilsissa on Venäjän ja Valko-Venäjän konsulaatit ja Liepajassa Venäjän konsulaatti.

 

Hankinnat

Latviasta on saatavissa lähes kaikki tarvittava ja välttämättä mitään hankintoja ei tarvitse tehdä säännöllisesti ulkomailta. Hintataso tuontitavaralla on suunnilleen sama tai hieman kalliimpi kuin Suomessa. Ulkomaisten kirjojen, lehtien, CD- ja DVD-levyjen valikoimat ovat suppeat.

 

Suurimmat kaupat ja kauppakeskukset ovat auki päivittäin, usein myös juhlapyhinä.

Ilmasto

Latvia vallitsee pääasiassa leuto mannerilmasto, joskin suuria lämpötilanvaihteluja esiintyy. Kesät ovat lämpimiä, mutta talvi joka kestää joulukuusta helmikuuhun voi olla kylmä. Syksy ja kevät ovat leutoja. Vuotuinen sademäärä on 600-650 mm, sateisin kuukausi on elokuu. Talvella maa on yleensä lumen peitossa. Kesällä keskilämpötila on noin +16 °C ja talvella -3 °C. Ilmasto on rannikolla leudompi kuin sisämaassa. 

Joukkoliikenne

Riiasta on hyvät lento-, rautatie-, lautta- ja bussiyhteydet Baltian maihin, Eurooppaan, Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Riian kansainvälinen lentokenttä sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Riiasta voi lentää suoraan useisiin Euroopan kohteisiin. Riiasta Helsinkiin lentävät päivittäin sekä Finnair että Air Baltic. Talvikaudella 2014 Finnairilla on arkipäivisin Riian ja Helsingin välillä kaksi ja Air Balticilla neljä lentoa päivässä kumpaankin suuntaan. Lisäksi Air Baltic lentää säännöllisesti Turkuun.

 
Henkilöjunat kulkevat Moskovaan, Pietariin, Minskiin, Kiovaan ja Vilnaan. Riiasta on säännöllinen lauttayhteys Tukholmaan, Kieliin (Saksa) ja Lyypekkiin (Saksa), mutta Helsingistä turistiristeilijät käyvät Riiassa vain satunnaisesti. Liepajan satamasta kulkee myös matkustajalaiva Lyypekkiin. Ventspilsistä on yhteydet Nynäshaminiin (Ruosti), Rostockiin (Saksa). Liepajan ja Ventspilsin satamat ovat ympäri vuoden jäättömiä.
 
Bussiyhteydet Venäjälle, Viroon ja Liettuaan ovat tiiviit ja edulliset. Linja-autolla on useamman kerran päivässä yhteyksiä Liettuaan ja Viroon. Matka-aika Riiasta Tallinnaan bussilla kestää noin 4,5 tuntia. Jotkut Tallinnan bussivuoroista ajavat suoraan satamaan tai lähtevät satamasta eli yhteydet Helsingin laivoihin ovat hyvät. Kaukobussien hinnat ovat kohtuullisia. Bussilippu Tallinnaan maksaa noin 10–20 euroa.
 
Latviassa ei ole sisäistä lentoliikennettä. Sähköjuna kulkee muutamiin kaupunkeihin. Bussiyhteydet ovat hyvät eri puolille maata. Tieverkosto on kattava joskin osin huonokuntoinen, mutta sitä on kunnostettu EU-rahoituksella. Esimerkiksi Via Baltican Riiasta Viroon johtava osuus on kokonaisuudessaan remontoitu. Ajoaika Tallinnaan on noin 4-4,5 tuntia riippuen paljolti Riian liikenneruuhkista.
 
Riian kaupungissa on julkisina kulkuvälineinä linja-autoja, raitiovaunuja, johdinautoja sekä reittitakseja. Kalustokanta on osittain melko vanhaa, mutta kaupunki on uudistanut kalustoaan ostamalla busseja ja johdinautoja. Julkinen liikenne on varsin kattava sekä hinnaltaan edullinen. Kaupunkialueella raitiovaunu ja linja-auto maksavat tällä hetkellä 1,2€ per matka. Edullisempaa on ennalta hankkia Narvesen kioskista esimerkiksi elektroninen 10 matkan lippu, jonka hinta on 5,70€. Julkisiin liikennevälineisiin voi ostaa myös kuukausikortin. Kortin voi ostaa kioskeista. Riian ympäristöön on suhteellisen hyvät ja kohtuuhintaiset kulkuyhteydet joko pikkubusseilla tai junalla.
 
Takseja löytyy Riiasta runsaasti ja taksiyhtiöitä on useampia. Taksit erottaa muista autoista helposti katolla olevasta valokyltistä ja keltaisista numerokylteistä. Taksit on varustettu mittareilla, joskin kyytiin noustessa tulee varmistaa, että kuljettaja laittaa mittarin päälle. Taksikuljetus on suhteellisen halpaa. Taksi kaupungin keskustasta 8 kilometrin päässä sijaitsevalle lentokentälle maksaa enintään 15 euroa.

 

Juomarahat

Latviassa ei ole selkeää juomarahakäytäntöä. Hyvästä palvelusta on kuitenkin yleensä suositeltavaa jättää noin 10 prosentin juomaraha. Pankki- tai luottokortilla maksettaessa helpointa on jättää juomaraha käteisenä.

Jätehuolto

Jätehuolto on toimivaa, mutta jätteiden lajittelu on harvinaista. Kierrätysastiat ovat harvassa eikä esimerkiksi juomapulloja kierrätetä lainkaan.

Kansalliset vapaapäivät

  • uusi vuosi 1.1.
  • pitkäperjantai
  • 1. pääsiäispäivä
  • 2. pääsiäispäivä
  • vappu 1.5.
  • itsenäisyysjulistuksen päivä 4.5.
  • juhannus 23.-24.6.
  • kansallispäivä 18.11.
  • joulu 25.-26.12.
  • uudenvuoden aatto 31.12.

Kirjallisuus

  • Latvian historiaa ja kulttuuria, toim. Marjo Mela ja Lembit Vaba (2005), Rozentals-seura
  • Tapaus Latvia, Jukka Rislakki (2007), Vastapaino (ilmestynyt myös englanniksi)
  • Viron, Latvian ja Liettuan historia, Kari Alenius (2000), Atena kustannus
  • Latvia, Land and State, a brief look into history, Janis Straume (2007), Nacionalais Apgads
  • The Latvian Saga, Uldis Germanis (1998, 10.painos), Memento Publishing House

Kodinhoitoapu

Siivousapua löytyy helposti ja kohtuulliseen hintaan. Esimerkiksi kotona käyvä siivooja maksaa noin 3-6 euroa per tunti. Englanninkielistä lastenhoitoapua on myös saatavissa, tuntitaksa on samansuuruinen kuin siivouksessa.

Koulut ja opiskelu

Latviassa on yleinen oppivelvollisuus, ja lapset aloittavat koulunkäyntinsä seitsemänvuotiaina. Peruskoulu kestää yhdeksän vuotta, jonka jälkeen voi jatkaa opintoja yliopistossa, ammattikouluissa jne. Paikalliset koulut ovat pääsääntöisesti latviankielisiä. Latviassa on myös useita vähemmistökouluja, joista suurin osa on venäjänkielisiä. Kaikkien koulujen oppiaineista vähintään 60 prosenttia on kuitenkin latviaksi.

 

Kansainvälisiä kouluja on Latviassa kaksi: International School of Latvia ja International Pre and Primary School. Kummassakin on omat luokkansa myös päiväkoti- ja esikouluikäisille. Lisäksi Riiassa on kaksi kansainvälistä päiväkotia, joista toinen on ranskan ja toinen englannin kielinen.

 

Yliopistojen opetuksesta suurin osa on latviaksi, mutta myös englannin kielistä opetusta on jonkin verran tarjolla. Stockholm School of Economics in Riga ja Riga Graduate School of Law tarjoavat kokonaan englannin kielisiä opetusohjelmia.

Käymälät

Kahviloiden, ravintoloiden ja ostoskeskusten yleiset käymälät ovat pääsääntöisesti siistejä. Latviassa naisten wc merkitään usein ylöspäin osoittavalla (hame) ja miesten alaspäin osoittavalla (leveät hartiat) kolmiolla. Useimmat julkiset wc:t ovat maksullisia. Julkisille paikoille virtsaamisesta voi Latviassa saada tuntuvat sakot.

Lapset

Kouluista ja päiväkodeista erikseen kohdassa koulut ja opiskelu.

 

Riiassa on hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet lapsille. Suhtautuminen lapsiin on pääsääntöisesti positiivista. Monissa ravintoloissa on erilliset leikkinurkkaukset lapsille.

Lemmikit

Säädökset maahantuontiin on hyvä tarkistaa tapauskohtaisesti.  Pääsääntö on, että maahan voi tuoda asianmukaisesti rokotettuja lemmikkieläimiä. Tarvittavat rokotukset tulee varmistaa eläinlääkäriltä.

Liikennekäyttäytyminen

Liikennekulttuuri Latviassa ei ole yhtä kurinalaista kuin Suomessa. Siksi autoilijoiden ja jalankulkijoiden on syytä olla varovaisia liikenteessä. Liikenneonnettomuuksien määrä on suuri.

Promilleraja liikenteessä on 0,5 promillea mutta alle kaksi vuotta ajokortin omaavilla 0,3 promillea.

Suomalainen pakollinen liikennevakuutus on voimassa Latviassa, mutta kaskovakuutuksen ehdot kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Liikennevahingosta on aina välittömästi ilmoitettava paikalliselle poliisille, jonka saapumista tulee odottaa onnettomuuspaikalla. Autoa ei saa siirtää vahinkopaikalta ennen poliisin tuloa.

Majoitus

Riian turismipalvelut kehittyvät koko ajan. Hotellitarjonta on laaja, mutta varsinkin kesäaikaan on syytä varata huoneet etukäteen. Hinnat vaihtelevat n. 50-160 EUR välillä. Muualla Latviassa hotellitarjonta on vaatimattomampaa.

Mitat ja painot

Latviassa on käytössä metrijärjestelmä.

Muutot

Riiassa on useita kansainvälisiin muuttoihin erikoistuneita yrityksiä.

Pankit

Latvian suurimmat pankit ovat pohjoismaisia (Swedbank, SEB, Nordea, DNB) ja ne toimivat samoin periaattein kuin Suomessa. Pankeilla on yleensä myös nettipankit. Laskuja voi myös maksaa pankkien konttoreissa pientä komissiota vastaan.

 

Pankkiautomaatteja on runsaasti ja niissä toimivat kaikki yleisimmät kansainväliset kortit. Luottokortilla voi maksaa lähes joka paikassa. Lähes poikkeuksetta maksaminen tapahtuu pin-koodin vaativalla maksupäätteellä. Korttia ei ole syytä antaa ravintoloissa tarjoilijalle mukaan, vaan maksu tapahtuu yleensä pöydässä. Kortin käyttö on pääsääntöisesti Latviassa turvallista esimerkiksi ruoka- ja vaatekaupoissa sekä ravintoloissa. Luottokorttihuijaukset ovat kuitenkin yleistyneet ja kortin käytössä kannattaa käyttää harkintaa. Erityisesti baareissa ja yökerhoissa on syytä maksaa vain käteisellä ja tarkistaa hinta etukäteen. Osassa takseissa maksaminen onnistuu nykyään myös korteilla.

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoliikkeitä on runsaasti. Hinnat ovat keskimäärin edulliset Suomen hintoihin verrattuina, mutta trendikampaamoissa hinnat ovat varsin korkeita. Myös englantia puhuvia kampaajia löytyy.

Posti

Posti toimii samoin kuin muualla Euroopassa, tosin postin kulku voi olla joskus hidasta, eikä postin antamiin lähetysten perillemenoaikoihin voi aina luottaa. Postilla on olemassa erityinen kuriiripalvelu. Myös DHL, TNT, UPS ja muut suurimmat kansainväliset kuriirifirmat toimivat Latviassa.

Puhelimet

Kiinteiden sekä matkapuhelimien osalta löytyy useita operaattoreita joista voi valita palvelultaan ja hinnoiltaan sopivan vaihtoehdon. Prepaid-liittymät ovat myös suosittuja.

 

Latvian suuntanumero on 371.

Pukeutuminen

Latvian ilmasto-olosuhteet vastaavat Suomea, joten vaatetus ei poikkea suomalaisesta. Riiassa on  useita kansainvälisiä vaateliikkeitä. Yleisesti ottaen latvialaiset kiinnittävät  huomiota pukeutumiseensa enemmän kuin suomalaiset. Virallisiin tilaisuuksiin saadaan yleensä selkeät pukeutumisohjeet.

Puoliso

Latviassa ei ole toistaiseksi lakia, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen rekisteröinnin.

 

Suomen ja Latvian välillä on voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja veron kiertämisen estämistä koskeva sopimus sekä sosiaaliturvasopimus. Sosiaaliturvasopimus koskee kummankin maan terveyspalveluja, sairasvakuutusta, perhe-etuuksia, työttömyysturvaa, tapaturma- ja ammattitautivakuutusta ja lakisääteisiä eläkkeitä. Sopimuksessa on erityismääräyksiä mm. lähetettyjä työntekijöitä ja opiskelijoita varten. Sopimuksen pääsäännön mukaan henkilö kuuluu sen maan sosiaaliturvan piiriin, jossa hän työskentelee. Sopimusta koskeva esite on verkossa osoitteessa www.stm.fi/suomi/vao/julkaisut/vaosisallys27.htm ja sopimus on kokonaisuudessaan luettavissa valtioneuvoston säädöstietopankista www.finlex.fi/linkit/sops/20000035

 

Ammattien vastaavuutta ja tutkintojen tunnustamista koskevia kysymyksiä hoitaa Academic Information Center (www.aic.lv).

 

Pysäköinti

Pysäköintipaikat Riiassa ovat hyvin merkittyjä, mutta keskustan alueella melkein poikkeuksetta maksullisia. Kadunvarsilla on pysäköintiautomaatteja, joista voi ostaa pysäköintiaikaa. Lisäksi on olemassa vartioituja maksullisia pysäköintialueita. Isoimpien kauppojen ja markettien pysäköintialueet ovat tavallisesti maksuttomia.

Ravinto

Latviasta löytyy hyvin monipuolisia ravintoloita ja kahviloita. Etenkin Riiassa on useita huipputason ravintoloita, monia etnisiä keittiöitä ja halvempia paikallisia vaihtoehtoja. Muissa kaupungeissa tarjonta on vaatimattomampaa.

 

Ravintoloiden hintataso on yleisesti Suomen hintoja edullisempi, mutta saattaa vaihdella paljon ravintoloiden välillä. Talouskriisin takia useat ravintolat ovat laskeneet hintojaan etenkin lounaslistan osalta.

 

Marketeissa on laajat valikoimat elintarvikkeita. Hintataso on keskimäärin huomattavasti suomalaista halvempaa, mutta tuontituotteet ovat usein samoissa hinnoissa kuin Suomessa. Paikalliset torit ja kauppahallit ovat myös hyviä ja edullisia ostospaikkoja.

 

Rekisteröity parisuhde

Latvian lainsäädännössä ei tunneta rekisteröityä parisuhdetta.

 

Julkisuudessa esiintyy aika ajoin mielipiteitä, joita voi pitää negatiivisina seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva määräytyy kansallisen lainsäädännön, EY-asetuksen sekä valtioiden keskenään solmimien sosiaaliturvasopimusten määräysten perusteella. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Latvian sosiaaliturva takaa vähemmän turvaa kuin vanhoissa EU-maissa.

 

Latvian sosiaaliturvajärjestelmä kattaa:

 

  • hoitopalvelut, sairausvakuutuksen, äitiys- ja isyyspäivärahan
  • työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi maksettavat etuudet
  • hautausavustuksen
  • työkyvyttömyyseläkkeet
  • vanhuus- ja perhe-eläkkeet
  • työttömyysvakuutuksen
  • perheavustukset

 

Kansallinen verohallinto (Valsts ieņēmumu dienests) vastaa sosiaalivakuutusmaksujen keräämisestä (samoin kuin tuloverojen keräämisestä).

 

Bruttopalkasta maksetaan 35,09 prosenttia vakuutusmaksuna pakolliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Työnantajan osuus tästä on 24,09 prosenttia ja työntekijän osuus 11 prosenttia. Työnantaja vastaa näiden maksujen suorittamisesta ja pidättää laissa säädetyn prosenttiosuuden automaattisesti työntekijän palkasta.

 

Itsenäisten ammatinharjoittajien suorittama pakollinen sosiaaliturvamaksu lasketaan tuotannosta, työn suorittamisesta, palvelujen tarjoamisesta, poikkeuksellisesta toiminnasta ja ammatillisesta toiminnasta saatujen tulojen sekä muiden tulojen pohjalta.

 

Seuraavilla henkilöillä on oikeus terveydenhoitoon Latviassa:

 

  • Latvian kansalaisilla
  • Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen valtioiden ja Sveitsin valaliiton kansalaisilla, jotka asuvat Latviassa työsuhteen takia tai itsenäisinä ammatinharjoittajina, sekä heidän perheenjäsenillään
  • kolmansien maiden kansalaisilla, joilla on pysyvä oleskelulupa Latviassa pakolaisilla ja henkilöillä, joille on myönnetty vaihtoehtoinen (toissijaista suojelua saavan henkilön) asema
  • vangituilla, pidätetyillä ja vankeuteen tuomituilla henkilöillä

 

Vastaavasti esimerkiksi äitiyspäivärahaan ovat oikeutettuja kaikki Latviassa asuvat, mukaan luettuna ulkomaan kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa ja jotka ovat maksaneet tuloveroa vähintään kuusi kuukautta. Vuonna 2013 äitiysetuus on vähintään 170 euroa.
 
Saadakseen työttömyyskorvausta henkilön on ilmoittauduttava työttömäksi kansalliseen työvoimatoimistoon (NVA). Hänen on täytynyt työskennellä vähintään vuoden ennen työttömäksi jäämistä ja maksaa työttömäksi ilmoittautumista edeltäneiden 12 kuukauden aikana vakuutusmaksuja vähintään yhdeksältä kuukaudelta. Työttömyyskorvauksen määrä lasketaan sosiaaliturvamaksujen laskentaperusteena käytetyn palkan pohjalta (pohjapalkka), ja se riippuu tuloista ja siitä, kuinka monta vuotta henkilö työskenteli viimeisen työnantajansa palveluksessa. Työttömyyskorvausta maksetaan enintään 9 kuukauden ajan.


Kattava suomenkielinen päivitetty kuvaus Latvian sosiaaliturvajärjestelmästä on ladattavissa osoitteesta:
http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social%20security%20rights%20in%20Latvia_fi.pdf

Suomi-kuva

Suomi-kuva Latviassa on yleisesti ottaen erittäin positiivinen.

Sähkövirta

Latviassa käytetään samaa sähkövirtaa kuin Suomessa eli 230 volttia.

Terveydenhuolto

Latvian terveystilanne on huonompi kuin Suomessa. Useita tartuntatauteja, joita ei Suomessa enää juuri esiinny, on Latviassa usein epidemiaksi saakka, mm. tuberkuloosi ja myös sen antibiooteille resistentti muoto, hepatiitti-B, kurkkumätä ja tulirokko. Latvia kuuluu myös ns. punkkialueeseen ja borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta kantavia punkkeja on paljon. Sen sijaan hygienian taso ravintoloissa ja myymälöissä on suhteellisen hyvä, eivätkä vatsataudit tms. ole kovinkaan iso riski.  Kaupunkien huono ilmanlaatu saattaa olla ongelma astmaattisista vaivoista ja yliherkkyydestä kärsiville ihmisille.

 

Latvialaiset sairaalat ovat melko vanhoja ja varustetasoltaan huonohkoja. Yksityiset klinikat ovat kuitenkin lähes suomalaista tasoa. Hoitohenkilökunta puhuu useimmiten vain latviaa ja/tai venäjää. Vakavat sairaudet on syytä hoidattaa Suomessa.

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkiot ovat toistaiseksi jonkin verran alemmat kuin Suomessa. Sen sijaan sairaaloiden päivämaksu on jo lähellä suomalaista tasoa.

 

Latviaan muutettaessa on syytä ottaa tavallisten jäykkäkouristus-, polio- ja hepatiittirokotusten lisäksi punkkirokotus sekä kurkkumätärokotus.

 

Koko Baltia on punkkivaara-aluetta. Luonnossa liikkuvan kannattaa pitää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.  A-hepatiitti-tartuntojen määrä on viime aikoina ollut erittäin suuri. Suositeltavaa onkin ottaa sekä punkki- että hepatiitti A -rokote.

 

 

Äkillisesti sairastunut Suomessa asuva henkilö saa sairaanhoitoa Latvian yleisen sairaanhoidon piiriin kuuluvista sairaaloista ja terveyskeskuksista. Oikeus hoitoon osoitetaan voimassa olevalla matkavakuutuksella tai KELAn myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Korvausjärjestelmä ei kata kuitenkaan sellaista sairaanhoitoa, joka ei kuulu kyseisen maan yleisen korvausjärjestelmän piiriin eikä pohjoismaiden ulkopuolelta Suomeen tapahtuvaa sairaankuljetusta.

 

Yksityisiä lääkäriasemia ja lääkäreitä, joilta saa englanninkielistä palvelua ovat muun muassa:

Lääketieteen seura ARS
Skolas iela 5, LV-1010 RIGA
+371 6720 1006, päivystyspuhelin 24 tuntia/vrk +(371) 6720 1003

Medical Centre of Diplomatic Service
Elisabetes iela 57, LV-1050 RIGA
+371 6722 9942

Äkillisessä sairastapauksessa kannattaa myös kysyä päivystävien lääkärien yhteystietoja esimerkiksi oman hotellin ja muun majoituspaikan henkilökunnalta.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Latviassa pätee samat tuonti- ja vientirajoitukset kuin useimmissa EU-maissa. Seuraavien tuotteiden osalta maahantuontia EU:n sisällä koskevat kuitenkin maksimimäärät.

 

Tupakkatuotteet:

  • 800 savuketta
  • 400 pikkusikaria
  • 200 sikaria
  • yksi kilogramma tupakkaa

 

Alkoholituotteet:

  • 110 litraa olutta
  • 90 litraa viiniä (josta maksimissaan 60 litraa kuohuviiniä) tai muita mietoja alkoholijuomia
  • 20 litraa vahvoja viinejä
  • 10 litraa viinaa
  • 10 litraa kahvia
  • 110 litraa alkoholittomia juomia

 

Polttoainetta saa tuoda ajoneuvon tankillisen verran, jonka lisäksi saa olla enintään 10 litran kokoinen lisätankki

 

Kaikki tuliaseet vaativat sekä tuonti- että vientiluvan. Lisäksi kaikki latvialaiset taide-esineet (maalaukset, veistokset jne.), iästä riippumatta, tarvitsevat vientiluvan, kuin myös kaikki Latviasta hankitut antiikkiesineet (ikä yli 50 vuotta).

 

Valokuvaaminen

Mikäli ottaa lähikuvia ihmisistä julkisilla paikoilla, on siihen kohteliasta pyytää lupa. Raja-alueilla ja sotilaskohteissa kuvaaminen on tavallisesti kielletty, jolloin siitä on kieltomerkki.

Valuutta

Latvia liittyi euroalueeseen vuoden 2014 alusta ja otti euron käyttöön.

Vapaa-aika

Latviassa on monipuolisesti vapaa-ajan viettomahdollisuuksia.

 

Kulttuurielämä Riiassa on varsin vilkasta ja monipuolista. Kaupungissa on useampia latvian- ja venäjänkielisiä teattereita, konserttisaleja, varsin hyvä ooppera sekä elokuvateattereita. Elokuvia esitetään alkuperäiskielellä latviaksi ja venäjäksi tekstitettyinä. Konsertteja järjestetään runsaasti ja valikoima on laaja soolokonserteista sinfoniaorkesterien esityksiin ja kuorolauluiltoihin. Oopperan monipuolinen ohjelmisto käsittää baletteja, oopperoita, jonkun verran operetteja sekä modernia tanssia. Riian tuomiokirkossa on säännöllisesti kuoro- ja urkukonsertteja. Latviassa järjestetään myös jokavuotisia kulttuurifestivaaleja. Kaupungissa on  runsaasti yökerhoja ja klubeja, joissa esitetään usein elävää musiikkia rockista jazziin. Riiassa on myös runsaasti taidegallerioita ja museoita.

 

Liikunnan ja urheilun harrastamisen mahdollisuudet ovat melko monipuoliset. Kaupungeissa on kuntosaleja, tenniskenttiä, jää- sekä uimahalleja. Riian ympäristössä on myös tasokkaita golf-kenttiä. Kaikki luontoon ja ulkoiluun liittyvät harrastukset ovat suosittuja, erityisesti metsästys ja kalastus. Kesäisin Latvian hienot hiekkarannat, esimerkiksi Jurmalassa,  houkuttelevat ja merivesi on pääsääntöisesti uimakelpoista.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Riika

Päivitetty 19.9.2014

© Suomen suurlähetystö, Riika | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot