Teuvo Tulio (1912-2000) on kiistatta suomalaisen elokuvan melodraaman mestari ja yksi maamme elokuvahistorian merkittävimmistä suurmiehistä. Välillä unohduksiin painunut Tulio on viime vuosikymmeninä löydetty Suomessa uudelleen, ja hän on erityisesti elokuvaharrastajien piirissä noussut lähes kulttiasemaan. Ulkomuodoltaan eksoottinen ja komea Tulio oli uudenlainen sankarihahmo suomalaisessa elokuvassa. Harva suomalainen tietää, että tämän "Suomen Valentinon" juuret kuitenkin löytyvät kaukomaiden sijaan äkkiseltään ajatellen varsin epäeksoottisesta paikasta, itä-Latvian maaseudulta.
Theodor Antonius Tugai syntyi kertomansa mukaan Pietariin matkalla olleessa junassa vuonna 1912. Tugain äiti oli kotoisin pienestä Skerpeniekin kylästä, läheltä Rezeknen maaseutukaupunkia. Mystisenä pidetty Tulio kertoi itse juuriensa juontavan aina Turkkiin asti. Itä-Latviaan onkin vuosisatojen saatossa siirtynyt joitakin alkuperältään turkkilaisia asukkaita, sijaitseepa siellä Turki-niminen kyläkin.
Tulion balettitanssija-äiti, joka erosi pojan isästä jo ennen tämän syntymää, ei viihtynyt syrjäisellä maaseudulla, vaan muutti pian Pietariin ja jätti Theodorin isovanhempiensa hoitoon Skerpeniekiin, missä Tugai asui 10-vuotiaaksi asti. Äidin avioiduttua suomalaisen miehen kanssa myös Tugai muutti Suomeen. Hän aloitti uransa vuonna 1929 näyttelijänä elokuvassa Mustat silmät ja vaihtoi sittemmin ohjaajaksi siirryttyään nimensä Teuvo Tulioksi. Ohjaaja muisteli myöhemmin lämpimästi Latviassa viettämäänsä aikaa. Suomeen muuttonsa jälkeenkin hän vietti edelleen kesiään Skerpeniekissä.
Tulio oli uudenlainen sankarihahmo suomalaisessa elokuvassa. Eksoottisine ja komeine ulkomuotoineen hän muistutti Hollywoodin sankarirakastajaa Rudolph Valentinoa, ja häntä kutsuttiinkin lehdistössä pitkään "Suomen Valentinoksi". Tulio siirtyi myöhemmin sekä ohjaajaksi että tuottajaksi. Hänen merkittävimpiä ohjauksiaan olivat Nuorena nukkunut (1937), Laulu tulipunaisesta kukasta (1938), Rakkauden risti (1946) ja Intohimon vallassa (1947). Yhtä komediaa lukuun ottamatta kaikki Tulion 16 elokuvaa ovat melodraamoja.
Latviassa Tuliosta ja hänen latvialaisesta alkuperästään tiedetään nykyisin aiempaa enemmän. Hänen elokuviensa esitykset Riian Arsenals-elokuvatapahtumassa vuonna 2002 saivat runsaasti julkisuutta. Myös Rezeknessä mielenkiinto "kaupungin omaa poikaa" kohtaan on viime aikoina herännyt.
Suomen elokuva-arkisto on koonnut yhteistyössä Helsingin kaupungin taidemuseon kanssa näyttelyn "Teuvo Tulio- Intohimon vallassa", jossa on esillä still-kuvia sekä otteita ja trailereita Tulion elokuvista. Latgalen kulttuurihistoriallinen museo teki Suomen Latvian suurlähetystölle aloitteen yhteisestä Teuvo Tulio-hankkeesta keväällä 2003, ja Intohimon vallassa-näyttely tuotiin latvialais-suomalaisena yhteistyönä Rezekneen kesällä 2004. Avajaisten yhteydessä yleisö pääsi tutustumaan myös Tulion tuotantoon, sillä Rezeknen kaupungintalolla esitettiin kaksi Tulion pitkää elokuvaa, Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) ja Olet mennyt minun vereeni (1956).
Tulio-näyttely oli suomalaisittain vuoden 2004 merkittävimpiä tapahtumia Latviassa. Se herättikin ilahduttavan runsaasti huomiota. Latvialaisia kiinnosti luonnollisesti erityisesti se, millaisen jäljen Skerpeniekissä vietetty aika jätti Tulioon ja hänen tuotantoonsa. Vastaus löytynee Tulion dramaattisista elokuvista- joita toivottavasti nähdään Latviassa myös tulevaisuudessa!
Tiedustelut: eevamari.laaksonen@formin.fi
