Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Riika : Tietoa Latviasta : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Riika

Kalpaka bulvaris 1
LV-1605 Riga, Latvia
Puh. +371-6707 8800
S-posti sanomat.rii@formin.fi
English | Latviski | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Latvia

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
fiLatvian tasavaltaLatvia
lvLatvijas RepublikaLatvija
svRepubliken LettlandLettland
enRepublic of LatviaLatvia
frLa République de LettonieLa Lettonie
deRepublik LettlandLettland
ruЛатвийская РеспубликаЛатвия

Itsenäistyminen

18.11.1918

Kansallispäivä

18.marraskuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: Ei aikaeroa Suomeen. GMT+3

Talvisin: Ei aikaeroa Suomeen. GMT+2

Pinta-ala

64 589 km²

Väkiluku

2 005 200 (Tammikuu 2014) (lähde: Latvian tilastokeskus)

Pääkaupunki

Suomeksi: Riika

Omalla kielellä: Rīga

Diplomaattisuhteet

Diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen 29.8.1991

Suomi tunnustanut

26.1.1921 de jure

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Latvia

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Latvia

Linkit


Suhteet

Suomen ja Latvian kahdenväliset suhteet ovat läheiset ja ongelmattomat. Latvian EU-jäsenyys ja maantieteellinen läheisyys ovat lisänneet maiden välistä kanssakäymistä kaikilla tasoilla ja elämän osa-alueilla. Latvia mieltää Suomen monessa suhteessa referenssimaaksi. Suomen saavutuksia niin politiikassa, taloudessa ja teknologiassakin arvostetaan Latviassa korkealle.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Latvian välinen kauppavaihto oli vilkasta ennen finanssikriisiä. Kauppavaihto vuonna 2008 oli noin 632 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2009 aikana talouskriisi leikkasi voimakkaasti maiden välistä kauppavaihtoa, joka supistui noin 47 prosenttia. Kauppasuhde alkoi kuitenkin toipua talouskriisistä jo vuoden 2009 jälkeen, ja kriisiä edeltänyt kaupan aste saavutettiin vuonna 2011. Kokoluokaltaan Suomen kauppa Latvian kanssa on perinteisesti ollut huomattavasti pienempää kuin Viron kanssa, mutta jonkin verran suurempaa kuin Liettuan kanssa. Vuonna 2012 Suomen ja Latvian kauppavaihto oli noin 750 miljoonaa euroa.

 

Kauppa on ollut jatkuvasti Suomelle merkittävästi ylijäämäistä. Talouskriisi leikkasi enemmän Suomen vientiä Latviaan ja kauppatase tasapainottui tätä kautta, mutta vain väliaikaisesti. Vuonna 2011 Latvian osuus Suomen tuonnista oli alle puoli prosenttia Suomen osuuden Latvian tuonnista ollessa samaan aikaan 4,1 prosenttia. Suomen vientiä hallitsevat erilaiset koneet ja laitteet (erityisesti moottoriajoneuvot sekä puhelin-, radio-, tv- ja vastaavat laitteet), kemianteollisuuden tuotteet sekä paperi, pahvi ja niistä valmistettavat tuotteet. Latviasta tuodaan Suomeen ennen kaikkea puuta ja puujalosteita, sekä metallialan tuotteita.

 

Finpron mukaan Latviaan on rekisteröity noin 350 suomalaisyritystä, joista suuri osa on asettautunut ensin Viroon ja siirtynyt sittemmin sieltä Latviaan ja edelleen Liettuaan. Suomalaisten yritysten määrä ei enää viime aikoina ole kasvanut merkittävästi. Toisaalta suomalaisyritykset eivät ole siirtäneet toimintojaan pois Latviasta kriisin takia.

 

Latvian keskuspankin mukaan Suomesta Latviaan tehtyjen suorien investointien määrä vuoden 2013 lopussa oli noin 380 miljoonaa euroa. Suomi on ulkomaisten sijoittajien keskuudessa yhdeksännellä sijalla.

 

Mittavia investointeja ovat tehneet muun muassa:

 

  • Neste Oil (Neste-huoltamoketju)
  • Fortum (kunnalliset energialaitokset)
  • Konekesko
  • Stockmann
  • StoraEnso (pakkaukset)
  • Nordea Bank Finland
  • Fazer Bakeries
  • Vaasan & Vaasan-leipomot
  • S-ryhmä.
  • YIT

Kulttuurisuhteet

Maidemme maantieteellisestä läheisyydestä ja historiallisista yhteyksistä johtuen Suomen ja Latvian väliset kulttuurisuhteet ovat tiiviit. Yhdistäviä tekijöitä on kulttuurin saralla useita:

Historiallisesti merkittävän kulttuurisiteen muodostavat liiviläiset, jotka ovat läntisin itämerensuomalainen kansa. Viime vuosisadan alkupuolella liiviläisiä oli vielä parituhatta, nykyään liivinkieltä äidinkielenään puhuu enää vain muutama. Liiviläisten liitossa on noin 360 jäsentä, jotka ovat kansallisuudeltaan liiviläisiä, latvialaisia ja venäläisiä. Liiviläisten liiton ohella toimii Liiviläisten kulttuurikeskus ja Liiviläisten säätiö. Joka vuosi, elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, liiviläiset kokoontuvat viettämään kesäjuhlaansa Latvian länsirannikolle, Mazirbeen. Tapahtuma houkuttelee paikalle runsaasti myös suomalaisia liiviläisen sukukansan ystäviä.

Toinen merkittävä yhdistävä tekijä ovat jääkärit. Suomalaisia vapaaehtoisia, joista oli muodostettu Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona N:o 27, koulutettiin Saksan itärintamalla nykyisen Latvian alueella vuosina 1916–1918. Elokuun lopusta 1916 saman vuoden joulukuulle suomalaiset jääkärit olivat rintamavastuussa Riianlahteen ulottuvalla itärintaman pohjoisimmalla lohkolla. Latvian uudelleenitsenäistymisen jälkeen on ollut mahdollista elvyttää jääkärihistoriikin Latviaa koskeva osuus. Jääkärien Perinneyhdistyksen edustajat ovat etsineet haudat, muistomerkit, taistelupaikat ja muut jääkärikohteet ja kunnostaneet niitä. Vuonna 1997 Liepajan (Libaun) Pyhän kolminaisuuden kirkkoon sijoitettiin siellä 13. joulukuuta 1918 vannotusta jääkärivalasta kertova muistotaulu.

Monet latvialaiset yhdistävät Janis Rozentālsin (1866–1916), yhden Latvian merkittävimmistä taidemaalareista, läheisesti Suomeen. Rozentāls vietti runsaasti aikaa Suomessa, olihan hänen vaimonsa kuuluisa suomalainen laulajatar Elli Forssell. Rozentāls-Forssell-perheen koti Riiassa toimi aikanaan eräänlaisena suomalaisen kulttuurin tukikohtana. Nykyisin koti on muutettu Janis Rozentālsin ja kirjailija Rudolfs Blaumanisin museoksi (Alberta- ja Strēlnieku- katujen kulmassa). Vuonna 1990 Suomessa perustettu Latvian ystävyysseura on nimetty Janis Rozentālsin mukaan Rozentāls-seuraksi (www.rozentals-seura.fi). Lisätietoa seurasta ja Latviasta löytyy interaktiivisesta Latvia-portaalista www.suolat.fi.

Suomea ja Latviaa yhdistää myös suomalaisen elokuvan melodraaman mestari Teuvo Tulio (synt. Theodor Antonius Tugai 1912–2000), jonka sukujuuret johtavat Latviaan. Tulion äiti oli kotoisin pienestä Skerpeniekin kylästä läheltä itä-latvialaista Rezeknen kaupunkia, missä myös Tugai asui 10-vuotiaaksi asti. Äidin avioiduttua suomalaisen miehen kanssa myös Tugai muutti Suomeen ja loi myöhemmin merkittävän uran suomalaisena elokuvaohjaajana.

Kulttuurivaihto Suomen ja Latvian välillä on nykyään tiivistä. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen kulttuuriviennistä kohdistuu pääkaupunkiin Riikaan. Suomesta Latviaan suuntautuu runsaasti eri taidealojen edustajien vierailuja: Riikaan tuodaankuoro-, teatteri- sekä klassisen musiikin edustajia  ja yhä enemmän  myös kaupallista nuorisokulttuuria. Suurlähetystö pyrkii tukemaan ja täydentämään Latvian suomalaista kulttuuritarjontaa omalla kulttuuri- ja tiedotustoiminnallaan. Kysyntä on suurta erityisesti musiikin, teatterin, elokuvan ja kuvataiteen sekä erityisesti nykytaiteen ja nuorisokulttuurin aloilla.

Suomalaista kirjallisuutta käännetään latviaksi ilahduttavan runsaasti.  Ongelmana Latviassa on luonnollisesti kirjojen suhteellisen pieni kysyntä. Viimeisimmät käännökset ovat mm. Väinö Linnan Tuntemattoman Sotilaan uusi käännös, Mauri Kunnaksen Viikingit tulevat!, Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kaksi suosittua Tatu ja Patu -lastenkirjaa, sekä Sofi Oksasen Puhdistus, Heli Laaksosen runoteos Ko lehm kikatta ja Pentti Saarikosken Tiarnia-sarja.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen kieli ja kulttuuri herättävät kiinnostusta Latviassa, mistä esimerkkinä on suomen kielen opetus Riian pohjoismaisessa lukiossa sekä Latvian yliopistossa. Latvian yliopistossa suomea opettaa suomalainen lehtori. Noin 70 lukiolaista opiskelee vuosittain suomea vieraana kielenä ja noin 10-15 opiskelijaa valmistuu vuosittain yliopiston 4-vuotisesta suomalais-ugrilaisesta ohjelmasta.

 

Latviassa asui Latvian tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 heinäkuussa 302 suomalaista.

 

Riian ystävyyskaupunki suomessa on Pori. Lisäksi monilla muilla latvialaisilla ja suomalaisilla kaupungeilla on ollut yhteistyötä keskenään.

Sopimukset

Voimassa olevat sopimukset

TehtySopimusSopS
05.03.1992Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta4-5/1993
26.11.1992Kansainvälistä tieliikennettä koskeva sopimus32/1994
23.03.1993Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi
03.07.2003 Keskinäiset sopimukset tietojenvaihtoa koskevan
26 artiklan soveltamisesta tietojenvaihdon kehittämisestä ja samanaikaisesti suoritettavista verotarkastuksista
91-92/1993

56/2003
29.11.1993Lentoliikennesopimus97/1994
14.04.1994Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa61-62/1995
06.06.1994Kalastussopimus62/1994
27.06.1996Sopimus yhteistyöstä rikosten torjunnassa8/1997
10.09.1996Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla83/1996
02.12.1996Sopimus laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta ja siihen liittyvä pöytäkirja16/1997
28.07.1997Sopimus viisumivapaudesta
29.04.2002 Muutossopimus
77/1997
81/2002
11.05.1999Sopimus sosiaaliturvasta34-35/2000

17.08.2007  Sopimus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta        33-34/

                                                                                                                                              2008

Vierailut

Kahdenvälinen vierailuvaihto on tiivistä. Presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Latviaan kesällä 2010. Presidentti Berzins teki bilateraalin vierailun Suomeen 23. heinäkuuta 2012. Presidentti Sauli Niinistö vieraili Riiassa syyskuussa 2013.

 

Vuonna 2011 Riiassa vierailivat pääministeri Jyrki Katainen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja. Suomessa puolestaan vierailivat samana vuonna Latvian ulkoministeri Valdis Kristovskis ja liikenneministeri Uldis Augulis. Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics vieraili Helsingissä tammikuussa 2012. Pääministeri Valdis Dombrovskis osallistui 23.–25. maaliskuuta Saariselällä järjestettyyn talousasioiden aivoriiheen.  Dombrovskis vieraili Helsingissä myös virkaatekevänä pääministerinä tammikuussa 2014.

Historia

Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta 1918. Suomi tunnusti Latvian 23. syyskuuta 1919, mutta muiden länsivaltojen tapaan vain de facto -muodossa. Vuonna 1921 tilanne Neuvosto-Venäjällä kuitenkin vakiintui siihen pisteeseen, että Suomi saattoi tunnustaa Latvian myös de jure.

 

Latvian väliaikaisesta edustuksesta Suomessa päätettiin vuoden 1919 alkupuolella, ja vielä saman vuoden aikana se muutettiin täysivaltaiseksi lähetystöksi.  Vuonna 1920 Suomen edustajaksi Riikaan lähetettiin valtuutettu Reino Sylvander (myöhemmin Silvanto). Vuodesta 1921 lähtien Tallinnan suurlähettiläs oli sivuakkreditoitu Latviaan aina vuoteen 1926 asti, jolloin Riikaan perustettiin täysivaltainen lähetystö. Käytännössä Sylvander oli toiminut koko ajan Riiassa ja hänet myös nimitettiin ensimmäiseksi lähettilääksi. Sylvander jätti valtuuskirjeensä presidentti Čakstelle 4. helmikuuta 1926. Vuonna 1926 maiden presidentit tekivät vastavuoroiset valtiovierailut, jotka otettiin vastaan hyvässä hengessä molemmin puolin. Tähän mennessä Suomen ja Baltian maiden kesken 1920-luvun alussa viritelty reunavaltiopolitiikka oli tullut tiensä päähän.

 

Vuoteen 1934 mennessä kaikki Baltian maat olivat luisuneet diktatuureiksi, Latvia Karlis Ulmaniksen johdolla. Nämä diktatuurit edustivat sentimentaalista ja idealistista talonpoikaispatriotismia, jolloin muutokset ulkopolitiikkaan olivat vähäisiä.

 

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen (23. elokuuta1939) salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Suomi, Viro, Latvia ja Liettua kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin. Kun Suomi ei Baltian maista poiketen taipunut Neuvostoliiton vaatimuksiin vuonna 1939, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisodan sytyttyä löytyi Latviasta usein sympatiaa Suomea kohtaan. Suurlähettiläs Palin kuvaa tätä raportissaan seuraavasti:

 

"Tahdon heti ja nimenomaan korostaa, että viimeisten, Suomelle niin vaikeiden viikkojen aikana osalleni on tullut lukemattomia osoituksia siitä myötätunnosta, kunnioituksesta ja ihailusta, jota Suomea ja sen asennoitumista kohtaan täällä laajoissa piireissä on tunnettu ja tunnetaan... Samalla on minun kuitenkin todettava, että nämä Suomelle myötämieliset mielenosoitukset ovat tapahtuneet alleviivatusti 'yksityisesti'. Asianomaiset ovat kauttaaltaan tuntuneet olevan pelossa, että venäläiset saisivat vihjausta niistä."

 

Neuvostoliitto miehitti Latvian kesällä 1940. Latvian sosialistinen neuvostotasavalta katkaisi myöhemmin samana vuonna diplomaattisuhteet muiden muassa Suomeen ja ilmoitti, että ja maassa toimivien suurlähetystöjen oli lopetettava toimintansa. Elokuun 22. päivänä vuonna 1940 Suomen edustautuminen Latviassa lakkasi yli 50 vuodeksi. Jälkikäteen moni latvialainen on todennut talvisodan todennäköisesti viivästyttäneen Baltian maiden ensimmäistä neuvostomiehitystä noin vuodella.

 

1980-luvun lopulla Baltian tasavalloissa syntyi kansojen itsemääräämisoikeutta ja Baltian maiden itsenäisyyttä ajavia kansanrintamaliikkeitä. Neuvostoliiton hajoaminen alkoi 1980-luvun loppua kohden näyttää yhä todennäköisemmältä. Baltian maat antoivat omat suvereenisuusjulistuksensa, joilla vaadittiin korkeimman vallan siirtämistä Moskovasta tasavaltoihin. Latvian korkein neuvosto hyväksyi julistuksen 4. toukokuuta 1990 ja Neuvostoliiton epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa Latvia julistautui itsenäiseksi 21. elokuuta 1991. Venäjän federaatio tunnusti Latvian itsenäisyyden muutamaa päivää myöhemmin, ja useat maat solmivat tämän jälkeen uudelleen diplomaattisuhteensa Latvian kanssa. Suomessa keskustelu Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksestä oli ollut varovaisen harkitsevaa, mutta kun Neuvostoliiton hajoaminen näytti vääjäämättömältä, Suomi ryhtyi toimiin suhteiden palauttamiseksi Baltian maiden kanssa.

Kun Suomi ei ollut koskaan juridisesti tunnustanut Baltian maiden liittämistä Neuvostoliittoon, maiden itsenäisyyttä ei tarvinnut tunnustaa uudelleen, vaan maiden välille voitiin palauttaa neuvostomiehityksen katkaisemat diplomaattisuhteet. 

 

Päätös diplomaattisuhteiden palauttamisesta astui voimaan 29. elokuuta 1991. Suomen suurlähetystö aloitti virallisesti toimintansa väliaikaisissa tiloissa Riian vanhassa kaupungissa lokakuun alussa 1991. Vuoden 1996 marraskuussa muutettiin Suomen lähetystön ennen toista maailmansotaa osittain vuokraamiin, mutta nyt peruskorjattuihin omiin tiloihin osoitteeseen Kalpaka bulvaris 1.

 

Uudelleenitsenäistymisen jälkeen Suomella on Latviassa kuudes suurlähettiläs. Suomen ja Latvian suhteet ovat lämpimät ja tiiviit. Suomi on pyrkinyt tukemaan Latviaa sen pyrkimyksissä integroitua yhä tiiviimmin länsimaisiin yhteiskunta-, talous-, ja turvallisuusrakenteisiin. Huomiota on kiinnitetty myös niin yritysmaailman kuin kansalaisyhteiskunnankin kontaktipinnan laajentamiseen ja yhteistyösuhteiden vahvistamiseen.

Suomen suurlähettiläät Latviassa

  • Reino Sylvander va.valtuutettu (1920-21)
  • Erkki Reijonen lähettiläs (1922-23 (Tallinna)
  • Rudolf Holsti lähettiläs (1923-26) (Tallinna)
  • Reino Sylvander lähettiläs (1926-27)
  • Karl Gustav Idman lähettiläs (1927-28)
  • Paavo Hynninen lähettiläs (1928-33)
  • Edward Palin lähettiläs (1933-40)
  • Antti Lassila suurlähettiläs (1991-1995)
  • Hannu Hämäläinen suurlähettiläs (1995-2000)
  • Kirsti Eskelinen suurlähettiläs (2000-2004)
  • Pekka Wuoristo suurlähettiläs (2004-2008)
  • Maria Serenius suurlähettiläs (2008-2012)
  • Pirkko Hämäläinen suurlähettiläs (2012-2014)
  • Olli Kantanen suurlähettiläs (2014-)

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Latvia sijaitsee Koillis-Euroopassa Itämeren rannalla. Pohjoisessa se rajoittuu Viroon, etelässä Liettuaan, idässä Venäjään sekä kaakossa Valko-Venäjään. Rannikkolinjaa on 531 kilometriä. Viron vastainen raja on pituudeltaan 267 kilometriä, Liettuan 453 kilometriä, Venäjän 217 kilometriä ja Valko-Venäjän 141 kilometriä.

Asuminen, asunnot

Riiassa on tarjolla kiitettävästi vuokra-asuntoja. Hinnat olivat korkeimmillaan Helsingin tasoa, mutta tulivat vuoden 2008 talouskriisin myötä reilusti alas. Maan toivuttua talouskriisistä asuntojen hinnat ovat jälleen kääntyneet nousuun, mutta ovat edelleen Suomen hintatasoon verrattuna  kohtuulliset. Asuntoja välittävät sekä yksityiset henkilöt että välitysfirmat. Välityspalkkiot vaihtelevat firmojen välillä.

 

Vuokrahintaan lisätään yleensä "utilities"-maksu, johon kuuluu muun muassa sähkö, vesi ja lämmitys. Kalustettuja asuntoja on tarjolla, muuta varustelutaso vaihtelee.

Autot

Latvian autokanta on samankaltainen kuin Suomessa. Riiassa näkyy tosin Suomea enemmän loistoautoja. Erityisesti Riiasta löytyy useita eri automerkkejä myyviä liikkeitä. Myös käytettyjen autojen kauppa on vilkasta. Sekä merkkihuoltamoita että muita huoltamoita löytyy. Varaosia on hyvin saatavilla.

 

Koska autovarkaudet ovat tavallisia, auton vakuuttamiseen on syytä kiinnittää huomiota ja autot olisi hyvä varustaa ajonestolaitteella, hälyttimellä ja rattilukolla. Auto on syytä pysäköidä vartioidulle pysäköintipaikalle. Arvotavaroita, passeja, luottokortteja ja rekisteriotetta ei tule jättää autoon – eikä muutakaan kiinnostavaa näkyvälle paikalle.

 

01.07.2014 alkaen yli 3 500 kg painavien rekkojen tulee maksaa EUROVIGNETTES tietulli Latvian pääteillä. EUROVIGNETTES:in voi ostaa lukuisilta huoltoasemilta mukaan lukien Lukoil, Statoil ja Virsi-A.

Edustustot

Riiassa on 36 suurlähetystöä ja 22 kunniakonsulin virastoa. Lisäksi Daugavpilsissa ja Liepajassa on Venäjän konsulaatit. Lisäksi Daugavapilsissa on Venäjän ja Valko-Venäjän konsulaatit ja Liepajassa Venäjän konsulaatti.

 

Hankinnat

Latviasta on saatavissa lähes kaikki tarvittava ja välttämättä mitään hankintoja ei tarvitse tehdä säännöllisesti ulkomailta. Hintataso tuontitavaralla on suunnilleen sama tai hieman kalliimpi kuin Suomessa. Ulkomaisten kirjojen, lehtien, CD- ja DVD-levyjen valikoimat ovat suppeat.

 

Suurimmat kaupat ja kauppakeskukset ovat auki päivittäin, usein myös juhlapyhinä.

Ilmasto

Latvia vallitsee pääasiassa leuto mannerilmasto, joskin suuria lämpötilanvaihteluja esiintyy. Kesät ovat lämpimiä, mutta talvi joka kestää joulukuusta helmikuuhun voi olla kylmä. Syksy ja kevät ovat leutoja. Vuotuinen sademäärä on 600-650 mm, sateisin kuukausi on elokuu. Talvella maa on yleensä lumen peitossa. Kesällä keskilämpötila on noin +16 °C ja talvella -3 °C. Ilmasto on rannikolla leudompi kuin sisämaassa. 

Joukkoliikenne

Riiasta on hyvät lento-, rautatie-, lautta- ja bussiyhteydet Baltian maihin, Eurooppaan, Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Riian kansainvälinen lentokenttä sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Riiasta voi lentää suoraan useisiin Euroopan kohteisiin. Riiasta Helsinkiin lentävät päivittäin sekä Finnair että Air Baltic. Talvikaudella 2014 Finnairilla on arkipäivisin Riian ja Helsingin välillä kaksi ja Air Balticilla neljä lentoa päivässä kumpaankin suuntaan. Lisäksi Air Baltic lentää säännöllisesti Turkuun.

 
Henkilöjunat kulkevat Moskovaan, Pietariin, Minskiin, Kiovaan ja Vilnaan. Riiasta on säännöllinen lauttayhteys Tukholmaan, Kieliin (Saksa) ja Lyypekkiin (Saksa), mutta Helsingistä turistiristeilijät käyvät Riiassa vain satunnaisesti. Liepajan satamasta kulkee myös matkustajalaiva Lyypekkiin. Ventspilsistä on yhteydet Nynäshaminiin (Ruosti), Rostockiin (Saksa). Liepajan ja Ventspilsin satamat ovat ympäri vuoden jäättömiä.
 
Bussiyhteydet Venäjälle, Viroon ja Liettuaan ovat tiiviit ja edulliset. Linja-autolla on useamman kerran päivässä yhteyksiä Liettuaan ja Viroon. Matka-aika Riiasta Tallinnaan bussilla kestää noin 4,5 tuntia. Jotkut Tallinnan bussivuoroista ajavat suoraan satamaan tai lähtevät satamasta eli yhteydet Helsingin laivoihin ovat hyvät. Kaukobussien hinnat ovat kohtuullisia. Bussilippu Tallinnaan maksaa noin 10–20 euroa.
 
Latviassa ei ole sisäistä lentoliikennettä. Sähköjuna kulkee muutamiin kaupunkeihin. Bussiyhteydet ovat hyvät eri puolille maata. Tieverkosto on kattava joskin osin huonokuntoinen, mutta sitä on kunnostettu EU-rahoituksella. Esimerkiksi Via Baltican Riiasta Viroon johtava osuus on kokonaisuudessaan remontoitu. Ajoaika Tallinnaan on noin 4-4,5 tuntia riippuen paljolti Riian liikenneruuhkista.
 
Riian kaupungissa on julkisina kulkuvälineinä linja-autoja, raitiovaunuja, johdinautoja sekä reittitakseja. Kalustokanta on osittain melko vanhaa, mutta kaupunki on uudistanut kalustoaan ostamalla busseja ja johdinautoja. Julkinen liikenne on varsin kattava sekä hinnaltaan edullinen. Kaupunkialueella raitiovaunu ja linja-auto maksavat tällä hetkellä 1,2€ per matka. Edullisempaa on ennalta hankkia Narvesen kioskista esimerkiksi elektroninen 10 matkan lippu, jonka hinta on 5,70€. Julkisiin liikennevälineisiin voi ostaa myös kuukausikortin. Kortin voi ostaa kioskeista. Riian ympäristöön on suhteellisen hyvät ja kohtuuhintaiset kulkuyhteydet joko pikkubusseilla tai junalla.
 
Takseja löytyy Riiasta runsaasti ja taksiyhtiöitä on useampia. Taksit erottaa muista autoista helposti katolla olevasta valokyltistä ja keltaisista numerokylteistä. Taksit on varustettu mittareilla, joskin kyytiin noustessa tulee varmistaa, että kuljettaja laittaa mittarin päälle. Taksikuljetus on suhteellisen halpaa. Taksi kaupungin keskustasta 8 kilometrin päässä sijaitsevalle lentokentälle maksaa enintään 15 euroa.

 

Juomarahat

Latviassa ei ole selkeää juomarahakäytäntöä. Hyvästä palvelusta on kuitenkin yleensä suositeltavaa jättää noin 10 prosentin juomaraha. Pankki- tai luottokortilla maksettaessa helpointa on jättää juomaraha käteisenä.

Jätehuolto

Jätehuolto on toimivaa, mutta jätteiden lajittelu on harvinaista. Kierrätysastiat ovat harvassa eikä esimerkiksi juomapulloja kierrätetä lainkaan.

Kansalliset vapaapäivät

  • uusi vuosi 1.1.
  • pitkäperjantai
  • 1. pääsiäispäivä
  • 2. pääsiäispäivä
  • vappu 1.5.
  • itsenäisyysjulistuksen päivä 4.5.
  • juhannus 23.-24.6.
  • kansallispäivä 18.11.
  • joulu 25.-26.12.
  • uudenvuoden aatto 31.12.

Kirjallisuus

  • Latvian historiaa ja kulttuuria, toim. Marjo Mela ja Lembit Vaba (2005), Rozentals-seura
  • Tapaus Latvia, Jukka Rislakki (2007), Vastapaino (ilmestynyt myös englanniksi)
  • Viron, Latvian ja Liettuan historia, Kari Alenius (2000), Atena kustannus
  • Latvia, Land and State, a brief look into history, Janis Straume (2007), Nacionalais Apgads
  • The Latvian Saga, Uldis Germanis (1998, 10.painos), Memento Publishing House

Kodinhoitoapu

Siivousapua löytyy helposti ja kohtuulliseen hintaan. Esimerkiksi kotona käyvä siivooja maksaa noin 3-6 euroa per tunti. Englanninkielistä lastenhoitoapua on myös saatavissa, tuntitaksa on samansuuruinen kuin siivouksessa.

Koulut ja opiskelu

Latviassa on yleinen oppivelvollisuus, ja lapset aloittavat koulunkäyntinsä seitsemänvuotiaina. Peruskoulu kestää yhdeksän vuotta, jonka jälkeen voi jatkaa opintoja yliopistossa, ammattikouluissa jne. Paikalliset koulut ovat pääsääntöisesti latviankielisiä. Latviassa on myös useita vähemmistökouluja, joista suurin osa on venäjänkielisiä. Kaikkien koulujen oppiaineista vähintään 60 prosenttia on kuitenkin latviaksi.

 

Kansainvälisiä kouluja on Latviassa kaksi: International School of Latvia ja International Pre and Primary School. Kummassakin on omat luokkansa myös päiväkoti- ja esikouluikäisille. Lisäksi Riiassa on kaksi kansainvälistä päiväkotia, joista toinen on ranskan ja toinen englannin kielinen.

 

Yliopistojen opetuksesta suurin osa on latviaksi, mutta myös englannin kielistä opetusta on jonkin verran tarjolla. Stockholm School of Economics in Riga ja Riga Graduate School of Law tarjoavat kokonaan englannin kielisiä opetusohjelmia.

Käymälät

Kahviloiden, ravintoloiden ja ostoskeskusten yleiset käymälät ovat pääsääntöisesti siistejä. Latviassa naisten wc merkitään usein ylöspäin osoittavalla (hame) ja miesten alaspäin osoittavalla (leveät hartiat) kolmiolla. Useimmat julkiset wc:t ovat maksullisia. Julkisille paikoille virtsaamisesta voi Latviassa saada tuntuvat sakot.

Lapset

Kouluista ja päiväkodeista erikseen kohdassa koulut ja opiskelu.

 

Riiassa on hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet lapsille. Suhtautuminen lapsiin on pääsääntöisesti positiivista. Monissa ravintoloissa on erilliset leikkinurkkaukset lapsille.

Lemmikit

Säädökset maahantuontiin on hyvä tarkistaa tapauskohtaisesti.  Pääsääntö on, että maahan voi tuoda asianmukaisesti rokotettuja lemmikkieläimiä. Tarvittavat rokotukset tulee varmistaa eläinlääkäriltä.

Liikennekäyttäytyminen

Liikennekulttuuri Latviassa ei ole yhtä kurinalaista kuin Suomessa. Siksi autoilijoiden ja jalankulkijoiden on syytä olla varovaisia liikenteessä. Liikenneonnettomuuksien määrä on suuri.

Promilleraja liikenteessä on 0,5 promillea mutta alle kaksi vuotta ajokortin omaavilla 0,3 promillea.

Suomalainen pakollinen liikennevakuutus on voimassa Latviassa, mutta kaskovakuutuksen ehdot kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Liikennevahingosta on aina välittömästi ilmoitettava paikalliselle poliisille, jonka saapumista tulee odottaa onnettomuuspaikalla. Autoa ei saa siirtää vahinkopaikalta ennen poliisin tuloa.

Majoitus

Riian turismipalvelut kehittyvät koko ajan. Hotellitarjonta on laaja, mutta varsinkin kesäaikaan on syytä varata huoneet etukäteen. Hinnat vaihtelevat n. 50-160 EUR välillä. Muualla Latviassa hotellitarjonta on vaatimattomampaa.

Mitat ja painot

Latviassa on käytössä metrijärjestelmä.

Muutot

Riiassa on useita kansainvälisiin muuttoihin erikoistuneita yrityksiä.

Pankit

Latvian suurimmat pankit ovat pohjoismaisia (Swedbank, SEB, Nordea, DNB) ja ne toimivat samoin periaattein kuin Suomessa. Pankeilla on yleensä myös nettipankit. Laskuja voi myös maksaa pankkien konttoreissa pientä komissiota vastaan.

 

Pankkiautomaatteja on runsaasti ja niissä toimivat kaikki yleisimmät kansainväliset kortit. Luottokortilla voi maksaa lähes joka paikassa. Lähes poikkeuksetta maksaminen tapahtuu pin-koodin vaativalla maksupäätteellä. Korttia ei ole syytä antaa ravintoloissa tarjoilijalle mukaan, vaan maksu tapahtuu yleensä pöydässä. Kortin käyttö on pääsääntöisesti Latviassa turvallista esimerkiksi ruoka- ja vaatekaupoissa sekä ravintoloissa. Luottokorttihuijaukset ovat kuitenkin yleistyneet ja kortin käytössä kannattaa käyttää harkintaa. Erityisesti baareissa ja yökerhoissa on syytä maksaa vain käteisellä ja tarkistaa hinta etukäteen. Osassa takseissa maksaminen onnistuu nykyään myös korteilla.

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoliikkeitä on runsaasti. Hinnat ovat keskimäärin edulliset Suomen hintoihin verrattuina, mutta trendikampaamoissa hinnat ovat varsin korkeita. Myös englantia puhuvia kampaajia löytyy.

Posti

Posti toimii samoin kuin muualla Euroopassa, tosin postin kulku voi olla joskus hidasta, eikä postin antamiin lähetysten perillemenoaikoihin voi aina luottaa. Postilla on olemassa erityinen kuriiripalvelu. Myös DHL, TNT, UPS ja muut suurimmat kansainväliset kuriirifirmat toimivat Latviassa.

Puhelimet

Kiinteiden sekä matkapuhelimien osalta löytyy useita operaattoreita joista voi valita palvelultaan ja hinnoiltaan sopivan vaihtoehdon. Prepaid-liittymät ovat myös suosittuja.

 

Latvian suuntanumero on 371.

Pukeutuminen

Latvian ilmasto-olosuhteet vastaavat Suomea, joten vaatetus ei poikkea suomalaisesta. Riiassa on  useita kansainvälisiä vaateliikkeitä. Yleisesti ottaen latvialaiset kiinnittävät  huomiota pukeutumiseensa enemmän kuin suomalaiset. Virallisiin tilaisuuksiin saadaan yleensä selkeät pukeutumisohjeet.

Puoliso

Latviassa ei ole toistaiseksi lakia, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen rekisteröinnin.

 

Suomen ja Latvian välillä on voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja veron kiertämisen estämistä koskeva sopimus sekä sosiaaliturvasopimus. Sosiaaliturvasopimus koskee kummankin maan terveyspalveluja, sairasvakuutusta, perhe-etuuksia, työttömyysturvaa, tapaturma- ja ammattitautivakuutusta ja lakisääteisiä eläkkeitä. Sopimuksessa on erityismääräyksiä mm. lähetettyjä työntekijöitä ja opiskelijoita varten. Sopimuksen pääsäännön mukaan henkilö kuuluu sen maan sosiaaliturvan piiriin, jossa hän työskentelee. Sopimusta koskeva esite on verkossa osoitteessa www.stm.fi/suomi/vao/julkaisut/vaosisallys27.htm ja sopimus on kokonaisuudessaan luettavissa valtioneuvoston säädöstietopankista www.finlex.fi/linkit/sops/20000035

 

Ammattien vastaavuutta ja tutkintojen tunnustamista koskevia kysymyksiä hoitaa Academic Information Center (www.aic.lv).

 

Pysäköinti

Pysäköintipaikat Riiassa ovat hyvin merkittyjä, mutta keskustan alueella melkein poikkeuksetta maksullisia. Kadunvarsilla on pysäköintiautomaatteja, joista voi ostaa pysäköintiaikaa. Lisäksi on olemassa vartioituja maksullisia pysäköintialueita. Isoimpien kauppojen ja markettien pysäköintialueet ovat tavallisesti maksuttomia.

Ravinto

Latviasta löytyy hyvin monipuolisia ravintoloita ja kahviloita. Etenkin Riiassa on useita huipputason ravintoloita, monia etnisiä keittiöitä ja halvempia paikallisia vaihtoehtoja. Muissa kaupungeissa tarjonta on vaatimattomampaa.

 

Ravintoloiden hintataso on yleisesti Suomen hintoja edullisempi, mutta saattaa vaihdella paljon ravintoloiden välillä. Talouskriisin takia useat ravintolat ovat laskeneet hintojaan etenkin lounaslistan osalta.

 

Marketeissa on laajat valikoimat elintarvikkeita. Hintataso on keskimäärin huomattavasti suomalaista halvempaa, mutta tuontituotteet ovat usein samoissa hinnoissa kuin Suomessa. Paikalliset torit ja kauppahallit ovat myös hyviä ja edullisia ostospaikkoja.

 

Rekisteröity parisuhde

Latvian lainsäädännössä ei tunneta rekisteröityä parisuhdetta.

 

Julkisuudessa esiintyy aika ajoin mielipiteitä, joita voi pitää negatiivisina seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva määräytyy kansallisen lainsäädännön, EY-asetuksen sekä valtioiden keskenään solmimien sosiaaliturvasopimusten määräysten perusteella. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Latvian sosiaaliturva takaa vähemmän turvaa kuin vanhoissa EU-maissa.

 

Latvian sosiaaliturvajärjestelmä kattaa:

 

  • hoitopalvelut, sairausvakuutuksen, äitiys- ja isyyspäivärahan
  • työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi maksettavat etuudet
  • hautausavustuksen
  • työkyvyttömyyseläkkeet
  • vanhuus- ja perhe-eläkkeet
  • työttömyysvakuutuksen
  • perheavustukset

 

Kansallinen verohallinto (Valsts ieņēmumu dienests) vastaa sosiaalivakuutusmaksujen keräämisestä (samoin kuin tuloverojen keräämisestä).

 

Bruttopalkasta maksetaan 35,09 prosenttia vakuutusmaksuna pakolliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Työnantajan osuus tästä on 24,09 prosenttia ja työntekijän osuus 11 prosenttia. Työnantaja vastaa näiden maksujen suorittamisesta ja pidättää laissa säädetyn prosenttiosuuden automaattisesti työntekijän palkasta.

 

Itsenäisten ammatinharjoittajien suorittama pakollinen sosiaaliturvamaksu lasketaan tuotannosta, työn suorittamisesta, palvelujen tarjoamisesta, poikkeuksellisesta toiminnasta ja ammatillisesta toiminnasta saatujen tulojen sekä muiden tulojen pohjalta.

 

Seuraavilla henkilöillä on oikeus terveydenhoitoon Latviassa:

 

  • Latvian kansalaisilla
  • Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen valtioiden ja Sveitsin valaliiton kansalaisilla, jotka asuvat Latviassa työsuhteen takia tai itsenäisinä ammatinharjoittajina, sekä heidän perheenjäsenillään
  • kolmansien maiden kansalaisilla, joilla on pysyvä oleskelulupa Latviassa pakolaisilla ja henkilöillä, joille on myönnetty vaihtoehtoinen (toissijaista suojelua saavan henkilön) asema
  • vangituilla, pidätetyillä ja vankeuteen tuomituilla henkilöillä

 

Vastaavasti esimerkiksi äitiyspäivärahaan ovat oikeutettuja kaikki Latviassa asuvat, mukaan luettuna ulkomaan kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa ja jotka ovat maksaneet tuloveroa vähintään kuusi kuukautta. Vuonna 2013 äitiysetuus on vähintään 170 euroa.
 
Saadakseen työttömyyskorvausta henkilön on ilmoittauduttava työttömäksi kansalliseen työvoimatoimistoon (NVA). Hänen on täytynyt työskennellä vähintään vuoden ennen työttömäksi jäämistä ja maksaa työttömäksi ilmoittautumista edeltäneiden 12 kuukauden aikana vakuutusmaksuja vähintään yhdeksältä kuukaudelta. Työttömyyskorvauksen määrä lasketaan sosiaaliturvamaksujen laskentaperusteena käytetyn palkan pohjalta (pohjapalkka), ja se riippuu tuloista ja siitä, kuinka monta vuotta henkilö työskenteli viimeisen työnantajansa palveluksessa. Työttömyyskorvausta maksetaan enintään 9 kuukauden ajan.


Kattava suomenkielinen päivitetty kuvaus Latvian sosiaaliturvajärjestelmästä on ladattavissa osoitteesta:
http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social%20security%20rights%20in%20Latvia_fi.pdf

Suomi-kuva

Suomi-kuva Latviassa on yleisesti ottaen erittäin positiivinen.

Sähkövirta

Latviassa käytetään samaa sähkövirtaa kuin Suomessa eli 230 volttia.

Terveydenhuolto

Latvian terveystilanne on huonompi kuin Suomessa. Useita tartuntatauteja, joita ei Suomessa enää juuri esiinny, on Latviassa usein epidemiaksi saakka, mm. tuberkuloosi ja myös sen antibiooteille resistentti muoto, hepatiitti-B, kurkkumätä ja tulirokko. Latvia kuuluu myös ns. punkkialueeseen ja borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta kantavia punkkeja on paljon. Sen sijaan hygienian taso ravintoloissa ja myymälöissä on suhteellisen hyvä, eivätkä vatsataudit tms. ole kovinkaan iso riski.  Kaupunkien huono ilmanlaatu saattaa olla ongelma astmaattisista vaivoista ja yliherkkyydestä kärsiville ihmisille.

 

Latvialaiset sairaalat ovat melko vanhoja ja varustetasoltaan huonohkoja. Yksityiset klinikat ovat kuitenkin lähes suomalaista tasoa. Hoitohenkilökunta puhuu useimmiten vain latviaa ja/tai venäjää. Vakavat sairaudet on syytä hoidattaa Suomessa.

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkiot ovat toistaiseksi jonkin verran alemmat kuin Suomessa. Sen sijaan sairaaloiden päivämaksu on jo lähellä suomalaista tasoa.

 

Latviaan muutettaessa on syytä ottaa tavallisten jäykkäkouristus-, polio- ja hepatiittirokotusten lisäksi punkkirokotus sekä kurkkumätärokotus.

 

Koko Baltia on punkkivaara-aluetta. Luonnossa liikkuvan kannattaa pitää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.  A-hepatiitti-tartuntojen määrä on viime aikoina ollut erittäin suuri. Suositeltavaa onkin ottaa sekä punkki- että hepatiitti A -rokote.

 

 

Äkillisesti sairastunut Suomessa asuva henkilö saa sairaanhoitoa Latvian yleisen sairaanhoidon piiriin kuuluvista sairaaloista ja terveyskeskuksista. Oikeus hoitoon osoitetaan voimassa olevalla matkavakuutuksella tai KELAn myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Korvausjärjestelmä ei kata kuitenkaan sellaista sairaanhoitoa, joka ei kuulu kyseisen maan yleisen korvausjärjestelmän piiriin eikä pohjoismaiden ulkopuolelta Suomeen tapahtuvaa sairaankuljetusta.

 

Yksityisiä lääkäriasemia ja lääkäreitä, joilta saa englanninkielistä palvelua ovat muun muassa:

Lääketieteen seura ARS
Skolas iela 5, LV-1010 RIGA
+371 6720 1006, päivystyspuhelin 24 tuntia/vrk +(371) 6720 1003

Medical Centre of Diplomatic Service
Elisabetes iela 57, LV-1050 RIGA
+371 6722 9942

Äkillisessä sairastapauksessa kannattaa myös kysyä päivystävien lääkärien yhteystietoja esimerkiksi oman hotellin ja muun majoituspaikan henkilökunnalta.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Latviassa pätee samat tuonti- ja vientirajoitukset kuin useimmissa EU-maissa. Seuraavien tuotteiden osalta maahantuontia EU:n sisällä koskevat kuitenkin maksimimäärät.

 

Tupakkatuotteet:

  • 800 savuketta
  • 400 pikkusikaria
  • 200 sikaria
  • yksi kilogramma tupakkaa

 

Alkoholituotteet:

  • 110 litraa olutta
  • 90 litraa viiniä (josta maksimissaan 60 litraa kuohuviiniä) tai muita mietoja alkoholijuomia
  • 20 litraa vahvoja viinejä
  • 10 litraa viinaa
  • 10 litraa kahvia
  • 110 litraa alkoholittomia juomia

 

Polttoainetta saa tuoda ajoneuvon tankillisen verran, jonka lisäksi saa olla enintään 10 litran kokoinen lisätankki

 

Kaikki tuliaseet vaativat sekä tuonti- että vientiluvan. Lisäksi kaikki latvialaiset taide-esineet (maalaukset, veistokset jne.), iästä riippumatta, tarvitsevat vientiluvan, kuin myös kaikki Latviasta hankitut antiikkiesineet (ikä yli 50 vuotta).

 

Valokuvaaminen

Mikäli ottaa lähikuvia ihmisistä julkisilla paikoilla, on siihen kohteliasta pyytää lupa. Raja-alueilla ja sotilaskohteissa kuvaaminen on tavallisesti kielletty, jolloin siitä on kieltomerkki.

Valuutta

Latvia liittyi euroalueeseen vuoden 2014 alusta ja otti euron käyttöön.

Vapaa-aika

Latviassa on monipuolisesti vapaa-ajan viettomahdollisuuksia.

 

Kulttuurielämä Riiassa on varsin vilkasta ja monipuolista. Kaupungissa on useampia latvian- ja venäjänkielisiä teattereita, konserttisaleja, varsin hyvä ooppera sekä elokuvateattereita. Elokuvia esitetään alkuperäiskielellä latviaksi ja venäjäksi tekstitettyinä. Konsertteja järjestetään runsaasti ja valikoima on laaja soolokonserteista sinfoniaorkesterien esityksiin ja kuorolauluiltoihin. Oopperan monipuolinen ohjelmisto käsittää baletteja, oopperoita, jonkun verran operetteja sekä modernia tanssia. Riian tuomiokirkossa on säännöllisesti kuoro- ja urkukonsertteja. Latviassa järjestetään myös jokavuotisia kulttuurifestivaaleja. Kaupungissa on  runsaasti yökerhoja ja klubeja, joissa esitetään usein elävää musiikkia rockista jazziin. Riiassa on myös runsaasti taidegallerioita ja museoita.

 

Liikunnan ja urheilun harrastamisen mahdollisuudet ovat melko monipuoliset. Kaupungeissa on kuntosaleja, tenniskenttiä, jää- sekä uimahalleja. Riian ympäristössä on myös tasokkaita golf-kenttiä. Kaikki luontoon ja ulkoiluun liittyvät harrastukset ovat suosittuja, erityisesti metsästys ja kalastus. Kesäisin Latvian hienot hiekkarannat, esimerkiksi Jurmalassa,  houkuttelevat ja merivesi on pääsääntöisesti uimakelpoista.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Riika

Päivitetty 2.10.2014

© Suomen suurlähetystö, Riika | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot