Latvian luonnonhistoriallisessa museossa avataan mielenkiintoinen näyttely 20.7. Näyttely esittelee neljää ikivanhaa sauna- ja kylpemiskulttuuria Latviasta, Suomesta, Turkista ja Unkarista. Näyttelyn järjestämisessä ovat olleet mukana museokeskus ”Vapriikki” Tampereelta ja kolme latvialaista saunaseuraa. Näyttelyn valokuvat on ottanut valokuvaaja Jari Jetsonen. Latvian pirts osuuden ovat kuvanneet Agris Dzilna ja Dainis Jansons. Näyttelyyn liittyy myös 21.7 pidettävä seminaari, jonka otsikko on ”Pirts-Sauna traditions in Latvia and in Finland”.
Saunalla on pitkä historia ja se esiintyy eri muodoissa eri kulttuureissa. Saunominen tai kylpeminen on perustunut myös uskonnollisiin käsityksiin ja perinteisiin, joten saunominen ei ole tarkoittanut ainoastaan fyysistä puhdistautumista. Latvian ja Suomen saunakulttuurit ovat esimerkkejä baltialais-pohjoismaisista kylpemistavoista ja ne muistuttavat hyvin paljon toisiaan.
Alun perin sauna oli vain kasa kuumia kiviä. Eläinten nahkoja käytettiin saunateltan seininä ja vasta myöhemmin tulivat käyttöön varsinaiset hirsiset saunarakennukset. Peseytymisen lisäksi saunomisella on usein ollut henkinen merkitys, mihin viittaa jo suomalais-ugrilainen sana ”löyly”. Löylyllä on tarkoitettu kiukaan kivistä kohoavan höyryn lisäksi ihmisen sielua, jonka voi ajatella olevan suorassa yhteydessä uskonnolliseen kokemukseen.
Suomalaisten ja latvialaisten nykyisissä saunaperinteissä on jonkin verran eroja. Latvialaisten saunoissa (pirts) käytetään luonnonkasveja ja yrttejä osana kylpemisrituaalia. Puista ja kasveista kootaan vihtoja, joilla vihdotaan saunottavaa. Lauteille asetellaan saniaisia ja yrttejä. Näistä kuumudessa haihtuvien yhdisteiden uskotaan edesauttavan terveyttä (aromaterapiaa), tuoksut ainakin ovat huumaavia. Saatavuudesta riippuu, mitä yrttejä käytetään. Vihdat voidaan tehdä vain yhdestä tai useasta eri puu- ja kasvilajista. Suomalaisten koivuvihdan teko ja vihtominen ovat osa tätä kulttuuria. Suomessa eri puulajien ja yrttien käyttö vihdoissa ei kuitenkaan ole niin laajamittaista kuin Latviassa. Saunaseremoniaa Latviassa johtaa pirtnieks. Suomeksi nimi voisi vaikka olla pirttiniekka. Tämä traditio on Suomessa pitkälti jo unohtunut.
Aloitteen saunatapahtuman järjestämisestä teki Suomen Latvian suurlähettiläs Maria Serenius. Hän oli myös luomassa Turkin sauna-hamam tapahtumaa Istanbulissa. Saunanäyttelyyn kuvia ovat ottaneet Jari Jetsonen sekä Agris Dzilnal ja Dainis Jansons, jotka vastasivat Latvian saunojen kuvaamisesta. Kuvia tätä näyttelyä varten otettiin Suomessa, Turkissa, Unkarissa ja Latviassa. Jari Jetsonen on tunnettu suomalainen arkkitehtuurin kuvaaja ja hän on julkaissut yhteistyössä professori Juha Pentikäisen kanssa kirjan ”Löylyn henki”, jossa esitellään Suomen, Japanin ja Pohjois-Amerikan intiaanien kylpemiskulttuureita.
Saunanäyttely on avoinna 21.7.-15.8.2010
Lisätietoja antaa Suomen suurlähetystön tiedotussihteeri Daina Klavina kännykkä +371 25 44 66 14. Suurlähetystön keskus +371 6707 88 00
Päivitetty 8.7.2010
